kuva |
Myös elokuvien luoma kuva Amerikasta on voinut vaikuttaa minuun, sillä rakastan elokuvia!
Pari kertaa olen unelmieni maahan päässyt käymäänkin. Ja nuo käynnit ovat vahvistaneet rakkauttani. Ihmisten lämmin kohtaaminen ja small talk saavat hyvälle tuulelle ja tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja tärkeäksi. Vaikka tiedän kyllä, että se on vain tapa, eivätkä he välttämättä oikeasti tunne/ajattele mitä sanovat. Hyvä mieli siitä tulee silti. Suomessa kukaan ei huomaa toista, jos ei ole pakko huomata..
Aina kun alan hyräillä jotain, hyräilen Amerikan kansallislaulua. Osaan sen toki kokonaan ulkoa. Osa tuttavista on ärsyyntynyt tähän tapaan ja kuulenkin sanat: "nyt hiljaa!" kun vain aloitan.. "Oh say can you see, by the dawn's early light.." Outo tapa :D
Oi, ja Texasin murre.. voi kumpa oppisin lausumaan englantia samoin. Ihailtavan paljon sitä kuulee onneksi True Bloodissa <3
Amerikassa kaikki on suurempaa, kauniimpaa ja jollain oudolla tavalla tunnelmallisempaa.
On siinä maassa toki omat huonotkin puolensa, mutta ei kukaan/mikään voikaan olla täydellistä. Jokin siinä maassa vain on, mikä vetää minua puoleensa.
Kuva |
Kuva |
Tänään alkaa Sauli Koskisen ohjelma Saulin paras kaveri.
Aion NIIN laittaa joka jakson nauhalle, koska siellä näkyy paljon tuttuja ja ah niin rakkaita maisemia Los Angelesistä.
Saulin paras kaveri 14.9. alkaen FOXilla klo 21.00
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro oma juttusi