Matkasuunnitelmia

Näinhän se on, meikäläinen ei jaksa kamalan kauaa olla paikoillaan. Jälleen on päästävä matkaan. Nyt on varattu pienempi reissu, jonne suuntaamme ystäviemme kanssa. Praha kutsuu meitä kevään korvalla :) Ihanaa lähteä reissuun isommalla (neljän hengen) porukalla. Reissun suunnittelua ja vastuuta on jaettu.. siis mitä?! mun ei tarviikkaan miettiä kaikkea itse :D

kuva

Onhan tuosta viime reissustakin jo melkein kolme kuukautta :D 
Silloin olin ystävän kanssa kylpylälomalla Tallinnassa. Tämä väliloekaksi nimetty, jo legendaksi noussut reissu oli erittäin onnistunut, rentouttava ja voimauttava. Tällaisia ystävien kanssa koettuja muistoja on ihana vaalia ja saada lisää muistojen kultaiseen pakkiin <3

Väliloekan sneak peek.
Putouksen Lordi Lally ja True Bloodin Pamela.. ? :D

Lisäksi unelmissa siintää vielä tällainenkin reissu:

Lobe Wonder

Itselläni on pienoinen korvisongelma. En pysty käyttämään raskaita tai koukullisia korviksia. Joskus nuorempana pidin liian kauan liian painavia korviksia ja jätin korvikset joskus myös yöksi.. seurauksena venyneet korviksen reiät. Sama ongelma on venytyksen pitäneillä ja sen jälkeen normi korviksiin siirtyneillä. Mutta tämän ikävän näköisen ongelman korjaa ihana keksintö, johon törmäsin Lontoon reissulla syksyllä 2013.

Lobe Wonder

kuva täältä

Se on läpinäkyvä tarra, joka kiinnitetään korvanlehden taakse tukemaan. Korvis painetaan sen läpi ja näin koru pysyy nätimmin ja tukevammin paikoillaan, kuten kuva osoittaa.

Näitä samankaltaisia tuotteita on useilla eri Lobe-alkuisilla nimillä. Pakko lisätä tähän vielä yhden vastaavan tuotteen mahtava tv-shop mainos :D 

Itse henkilökohtaisesti vannon tuollaisen tuotteen nimeen ja allekirjoitan sen toimivuuden.
Tällainen pikku vinkki kaikille suurista korvakoruista pitäville. Mukavaa loppu viikkoa!

Hääjuttuja?

Nyt kun tämä tieto on virallista ja lähes jokainen ensi kesän vieraskin tietää asiasta, niin voinen kai täälläkin kertoa.. Ensi kesänä vietämme suuren juhlan avioliittomme siunaamisen merkeissä. Kuten olen jo maininnut, naimisiin menimme Las Vegasissa ihan kaksistaan viime heinäkuussa. Paikalla meidän lisäksemme oli pappi, valokuvaaja ja limo-kuski. 

En aio tästä tehdä sen suuremmin hääblogia aiheen tiimoilta, mutta silloin tällöin voi olla, että on tarpeen käydä purkamassa tuntoja kirjoitellen.. jospa joku löytää tekstini ja tuo pienen avun "morsiamen" panikointeihin. 

Outoa tässä hommassa on, että hääpariksi ei meitä voi tilaisuudessa kutsua, sillä olemme olleet juhlien aikaan jo vuoden naimisissa. Eikä oikein tunnu luontevalta kutsua jo tovin rouvana ollutta enää morsiameksi. Kaasoilta ja bestmaneiltä tämä vaatii varmasti totuttelua. Ja kyllä, meillä on kuitenkin kaasot ja bestmanit, niin hassulta kun se kuulostaakin. Juhla tulee noudattelemaan hyvin pitkälle perinteisten häiden kaavaa. Kirkossa käydään hakemassa siunaus jne. 

Kutsun kuitenkin juhlia häiksi.

On tämä outoa painiskella hääasioiden kanssa. Kutkuttava jännitys on päällä jokaisesta asiasta mikä liittyy juhlaan. Olemme suunnitelleet yhdessä mieheni kanssa kutsua, sen tekstiä, musiikkia ja juhlan sisältöä. Juhlapaikalla on käyty pohtimassa istumajärjestystä ja ruokia. Kirkko on varattu. Pappikin on luvannut tulla paikalle :D Kaasot ja bestmanit pyydetiin jo syksyllä. Kummilapset ovat lupautuneet pukemaan juhlavaatteet ja kävelemään kirkon käytävää. Pienimmälle käyn ostamassa mekon tänään. Kutsukortteihin pitäisi käydä ostamassa loput tarvikkeet. Mies suunnittelee kutsutekstin visuaalista ilmettä. 

Näitä on vasta 4 ja n.80 tarvittais.

Kaikenlaisia juttuja sitä joutuu pohtimaan ja värkkäämään. Tänä aamuna törmäsin ongelmaan nimeltä kengät. Miksi kukaan ei ole valmistanut unelmieni kenkiä ja vielä parempi, myy niitä edullisesti. Noh.. pohdin tässä, että tilaisinko edulliset peruskengät ja tuunaisin niistä mieleiseni. Onko joku tuunannut koskaan kynsilakalla kenkiä? Millä tyypit maalaa kengänpohjia? Mitä jos suttaan kuumaliimalla kengät pilalle? Pitääkö sprayliima kangasta keinonahassa? Jne jne. Kaikkea sitä tulee näin arkiaamun ratoksi mietittyä. 

Onneksi on loistavat tukijoukot ja kaasot, bestmanit sekä anoppi vastaavat innokkaasti minun panikointi-maratoni-sähköposteihin. Anoppi oli ilmeisesti nyt saanut varattua meille hääautonkin. Hurraa! 

Näillä eväillä eteenpäin :)

Joulu on ohi

Loppiaisen kunniaksi laitan tähän kuvakoosteen meidän joulusta. Olimme Kainuussa kylmässä ja lumisessa maisemassa perhepiirissä. Anoppilassani laitettiin kaikki kauniiksi ja äitini ja veljenikin tulivat juhlimaan kanssamme. Olemme nimittäin molemmat samalta paikkakunnalta kotoisin. Kissoja vilisi nilkoissa kolme. Jos veljenikin kissat olisi tullut anoppilaani, niin sitten olisi jo ollut ruuhka. Viisi kissaa olisi voinut olla vähän liikaa. 
Joulu on kaikkein ihanin ja tunnelmallisin juhla vuodessa. Harmikseni tänä vuonna en saavuttanut sitä autuasta joulun tunnetta, johtuen varmaan työtilanteestani ja siitä aiheutuneesta stressistä. Mutta onneksi nyt jo helpottaa.. :)

Joulunaikaani instagramissa: Anskull

Tein veljelleni partakoristeita joululahjaksi, joista riitti hupia aattona. Tapasin myös kummityttöäni, vanhoja ystäviä ja huomasin miten ihanaa on kun ystävyys säilyy ennallaan aikojen saatossa ja elämän eri vaiheissa. Kävin myös levynjulkkareissa (Vinide) ja viihteellä sikäläiseen tapaan joulupäivänä.
27.12. oli paikallisessa jäähallissa leikkimielinen ottelu vanhojen kiekkoilijoiden kesken. Se on perinne jo monelta joululta. Näin minäkin pääsin leikkimään kiekkovaimoa :D Olin yllättynyt miten tyyppi, joka ei ole käynyt jäällä 10 vuoteen, luistelee edelleen lähes kuin ammattilainen. 

Olga loppiaisfiiliksissä vuosi sitten.

Tänään vedetään napaan vielä viimeiset jouluruuat pakkasesta, napostellaan jämäsuklaat ja kuunnellaan loppusävelet joululauluista. Laitetaan joulu virallisesti pakettiin ja jäädään innolla odottamaan seuraavaa. Huomenna menen taas iltavuoroon.

Raikasta loppiaista jokaiselle! 

Vuosi on kulunut

Jälleen yksi vuosi on kulunut ja on aika summata mennyttä ja suunnata katse tulevaan. 
Vuosi sitten seurasin uuden vuoden saapumista vierailemalla pienissä ja ihanissa häissä Kajaanissa. 

4th of July in Chicago

Alkuvuosi meni töitä paiskoen, ankarasti. Sain myös seurata hyvin läheltä vatsan kasvua ja uuden elämän tuomia iloja, kun rakas ystäväni odotti esikoistyttöä, (joka tosin oli meille poika syntymäänsä saakka). Ja juuri kun tuo pieni pääsi tänne maailman melskeeseen, katosin minä meren taakse pitkäksi toviksi. 

Kävin juhlimassa ystäväni pyöreitä Oulussa alkukesästä. Juhannusta juhlistettiin isännän kanssa ihan kaksin vain kotosalla. Saunamaratoonia ja grillausta, parasta. No, kaksin oltiin sitten pääasiassa koko heinäkuukin :D Sillä seurauksella, että naimisissa ollaan oltu pian puoli vuotta <3

Syksyn mittaan perehdyin tarkemmin luonnonmateriaaleista askarteluun ja kävin risukurssillakin. Olen ollut syksyn aikana paljon kotosalla.. 

Joulun aikaan oli ilo tavata ystäviä ja sukulaisia. Huomasin, että joidenkin kohdalla ystävyys ei muutu miksikään vuosien saatossa, vaikka emme näkisikään hetkeen. Olen iloinen ja kiitollinen jokaisesta ystävästäni!

Uusi vuosi tuo tullessaan uusia kujeita ja saan tutustua uuteen toimintaympäristöön! Olen iloinen ja energinen. Luottavaisin mielin aloitan vuoden 2015 ja uskon, että tästä tulee hyvä vuosi! :)

Toivon sitä syvästi myös muille! <3