Äidin rooli tässä on olla syli.. mutta tätä sylissä nukkumisaikaa olen ottanut myös "omana aikanani". Parasta viihdettä näinä hetkinä ovat olleet:
Game of Thrones -sarjan 5 ensimmäistä kautta on pian läpi kahlattu. En ole mikään sarjan suuri fani ja osa jaksoista on pyörinyt vaan taustalla, ilman että olen sitä kovinkaan intensiivisesti seurannut. Mutta se on ollut ihan ok ajanvietettä. Mitähän muita hyviä sarjoja voisi HBO-kirjastosta sitten katsella?
Sosiaalisen median välityksellä olen päässyt vaihtamaan kuulumisia ja jakamaan tunteita muiden tuoreiden äitien kanssa. Facebookissa ryhmässä, joka kannustaa, tiedottaa, keskustelee ja puhuu avoimesti mistä vaan. Lisäksi muutamalla tutulla on samoihin aikoihin syntynyt lapsi. Heidän kanssa tulee päivitettyä kuulumisia ja tsempattua. Äitiyhteys on mielestäni tärkeää. Vain toinen samassa tilanteessa oleva voi täysin ymmärtää.
Tabletti on siitä kätevä, että siinä on netin selaus mahdollisuus näppärämpi kuin puhelimessa ja sen saa sohvalle imetyssessioihin mukaan. Niinpä sitä tulee toisinaan useampikin nettikauppa selattua. Joskus tulee jotain jopa ostettua, kuten vasta puhelimen kuoret ebaystä. Niistä nappasinkin taannoin kuvan instagramiin.
Tabletilla tulee selattua nettiä muutenkin, välillä ehkä vähän liikaakin. Selailtavat asiat vaihtelevat aivan laidasta laitaan. Yleensä ne liittyvät vauvaan ja hänen kehitysvaiheisiin tai kohtaamiimme haasteisiin. Toisinaan selaan itselleni jumppaohjeita tai vinkkejä mitä laittaisin ruuaksi.
Telkkarikin on usein päällä kun imetän. Olen siis oikea teknologian suurkuluttaja imettäessäni. Lähellä on aina puhelin, tabletti, kaukosäädin ja sitten ne muut oleelliset, harso, vesilasi, välipalapatukka.. Joskus joku näistä unohtuu jonnekin ja silloin mies saa juosta, jos onnistuu olemaan kotosalla. Jos taas ei, niin minä kärvistelen kunnes saan pojan irti ja kipaisen itse hakemaan. Herkut ovat tästä imetyksen selviytymispaketista jääneet nyt pois. Aiemmin lähettyvillä oli jotain konvehtia tms. Nyt pyrin elämään hieman terveellisemmin, joten herkkuja menee todella vähän. Sorrun herkkuihin oikeastaan vain erittäin kovassa nälässä tai kun nälkä ei meinaa lähteä vaikka olisin syönyt jo vaikka mitä.
Voisinkin kirjoitella tästä minun "pudota viimeiset raskauskilot" kuntokuurista jossain vaiheessa lisää, kun taas aikaa on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro oma juttusi