Raskauden muovaama

Tänään alkoi virallisesti äitiysloma. Hip hei hurraa! Jälleen yksi etappi tämän raskauden kanssa saavutettu. Enää jäljellä se suurin etappi, lapsen saaminen syliin :)

Raskaus jännitti minua painon nousun ja muiden vartalon muutosten takia hieman. Nyt jälkikäteen kuvia katsellessa vasta tajuan, miten pieni minä oikeastaan olinkaan ennen kuin aloin odottamaan. 
Vatsa pullahti hyvin varhaisessa vaiheessa esiin. Olisiko ollut jo viikolla 6, kun jouduin pitämään housujani auki tai kumilenkillä sidottuna. Kiinni niitä ei pystynyt laittamaan, kun vatsaa ahdisti. Pian vatsan kasvamisen myötä tulivat myös kivut. Kohdun kasvukipuja oli alkuun todella paljon. Mitä olen muilta odottavilta kuullut, niin luulen sen olevan aivan yleinen pienempää kokoa olevien naisten raskausvaiva.

Oli menossa viikko 9, kun kävimme Prahassa. Reissuun valmistauduin mukavilla kengillä ja matkakumppaneita varoittelin, että voi olla, etten kykene reippaasti kävelemään pitkää matkaa, vaan täytyy välillä käydä huilaamaan. Onneksi kohdun kasvukivut olivat helpottuneet hieman tai jäivät pienelle tauolle juuri matkan aikoihin. Kaikenlaisista vaivoista olen joutunut kyllä kärsimään sittemmin.

Prahassa, vko9

Rintani ottivat alkuraskaudessa huiman kasvupyrähdyksen. Tämän asian kanssa oli vaikea tulla toimeen. En tilannut lolloja ja koetin tulla rehevämmän rintamukseni kanssa sinuiksi. Hyvä ettei itku tullut, kun jouduin ostamaan suurempia liivejä ja usein minun suustani kuultiinkin "haluan mun pikkutissit takaisin". Kutsuin uusia rintaliivejäni "lehmäpusseiksi" :D 
Nyt olen ok asian kanssa. Tiedän, että rinnat kasvavat vielä, mutta jospa ne myös palautuisivat ilman ketunnokkaefektiä. Kai siihen voi itsekin vaikuttaa urheilemalla..?

Nopea vatsan ja rintojen kasvu sai minut pelkäämään raskausarpia. Pelkäsin, että minusta tulee tiikeri kesän kynnyksellä. Ystäväni ovat lämpimästi suositelleet baby oilia vartalolle ehkäisemään raskausarpia. Se on halpaa ja riittoisaa. En ole toistaiseksi saanut arven arpea. Luulen tähän öljyämisen ohella vaikuttavan myös sen, että ikää on ehtinyt jo kertyä ja ihon pinkein elastisuus on historiaa osaltani. Muutaman nuoremman äidin kohdalla olen kuullut hurjia raskausarpitarinoita. Tosin nuoremmat eivät ole vielä välttämättä vakiinnuttaneet tapoihinsa päivittäistä vartalorasvojen hinkkausta.. 
Jotkut ovat sitä mieltä, että raskausarpia tulee, jos on tullakseen. Voi toki olla näinkin, että toisten iho vain on herkempää repeilyyn. Itse uskon, että siihen voi vaikuttaa omalla ihonhuollolla. 

Vatsaa
touko- heinäkuulta

Jo toukokuussa minusta tuntui, että vatsani on valtava. Ajattelin vain, että kaikki huomaavat tuon uskomattoman ison kuulan ja ettei kellään muulla voi olla noin suurta vatsaa jo tässä vaiheessa. Myöhemmin kuvia katsoessa huomaan kuitenkin, että aika normiltahan tuo on näyttänyt.. ainakin siihen verrattuna millainen se on nyt. Olin ikionnellinen, kun löysin farkut, joita pystyn pitämään. Äitiyshousuilla olenkin mennyt sitten huhtikuusta lähtien. Nyt nuo kevään ja kesän äitiyshousut kiristävät jo sen verran, että käytän lähinnä vain legginsejä tai collareita.

Kuntoilu raskausaikana on ollut aika vähäistä. Runsaiden kipujen takia en ole pystynyt lenkkeilemään lainkaan. Salilla käynnitkin jätin toukokuussa. Kesällä olen yrittänyt tehdä pieniä kävelylenkkejä ja olen harjoittanut kevyttä kotijumppaa, keskittyen lähinnä käsiin. Jokusen kerran olen käynyt uimassa (kylpylässä lilluttelemassa) ja tekemässä vähän jalkoja salilla. Joillain kerroilla on tullut voittajafiilis ja joillain kerroilla kamalat kivut. Jalkoja olen pääasiassa venytellyt. Ne poloset kun eivät ole meinanneet jaksaa kantaa kertyneitä kilojani. Nyt viikolle 36 tultaessa, painoa on ehtinyt kertyä 13kiloa. 

Vatsa pari viikkoa sitten

Kaiken kaikkiaan, olen ollut ihan tyytyväinen ja sinut itseni kanssa koko raskauden ajan. Olen käyttänyt mielelläni vatsaa korostavia vaatteita. Ainoa paikka, jossa yritin sitä piilotella, oli pubissa jossa kävin eräs perjantai ilta kaakaolla. Siltikin sain ikäviä katseita ja kuulin ihmisten keskustelusta taivastelua. Muutoin olenkin vältellyt kuppiloissa liikkumista iltaisin, sillä minulla on raskauden aikana ollut kamala kammo humalaisia kohtaan.. pelkään, että joku niistä horjahtaa vatsaani vasten tai keksii olla väkivaltainen tms. Johtunee osittain siitäkin, että kesäkuussa joku juoppo huuteli perääni hävyttömyyksiä, kun kuljin kaupungilla keskellä kirkasta päivää.

Viimeaikoina harmikseni on kuitenkin ilmaantunut turvotus. Sitä on naamassa, jaloissa ja sormissa. Sormukset ei mene enää ja kengistä pystyn käyttämään vain kumppareita tai jotain puutarhapistokkaita. Tähän asti turvotus on pysynyt kurissa kiinnittämällä huomiota syömisiin ja riittävään veden juontiin. Ilmeisesti tämä on tyypillinen loppuraskauden vaiva. Toivottavasti nesteet lähtee kiertämään imetyksen myötä ja saan ainakin omat kenkäni käyttöön.

Ja ei muutaku maaliviivaa kohti, läntsäreissä löntystellen. :)