Muumimukihimotus

Näitähän on kaikilla, muumimukeja. Mutta kuinka monella jokaiseen muumimukiin sisältyy tarina? Kuinka monelle muumimukit ovat tunnearvoltaan tärkeämpiä, kuin keräilyarvoltaan? Jokainen muumimukini on lahjaksi saatu tai lahjaksi annettu puolisolleni.

Mymmeli:
Sain lahjaksi kun lopetin työskentelyni ennen opiskelujen alkamista. Sain sen silloisilta työkavereiltani ja he sanoivat sen muistuttavan minua. Kun joisin opiskeluaamuinani kahvia siitä, muistaisin työtoverini.

Haisuli:
Ostin sen puolisolleni lahjaksi, koska se muistuttaa kovasti häntä.

Seikkailu:
Sain sen ystäviltäni valmistujaislahjaksi, koska elämä on suuri seikkailu :)

Tuutikki ja toinen Mymmeli:

Puolisoni sai valmistujaislahjaksi. Hauskaa, että olimme tuolloin seurustelleet n.4 ja puoli vuotta ja puolisoni valmistujaislahjat olivat suurelta osalta kuin kihlajaislahjoja. Oli sinistä ja punaista, mukeja, pyyhkeitä, lakanoita.. Jo tuolloin minä siis taisin olla osa sukua omalla tavallani. 

Nuuskamuikkunen, Hemuli, Muumipeikko ja Muumipappa:
Sain isältäni, kun hän muutti Espanjaan. Hän oli keräillyt niitä Suomessa asuessaan, muttei nähnyt tarpeelliseksi ottaa ulkomaille enää mukaan. (tuolloin tuli myös toinen Haisuli ja Tuutikki)

Niinpä, en olekaan halunnut ostaa muumimukeja itse itselleni, vaikka monesti olisin halunnut. Haluan että muumimukini on muutakin kuin muumimuki, haluan että sillä on tarina.

Siksipä salaa haaveilen uusista mukeista ja kokosin kuvat niistä joita minulla jo on. Jos vaikka joskus sattuisi tulemaan joku merkkipäivä ja joku ystäväni tai sukulainen pohtii lahjaa minulle, niin ei ainakaan sattuisi ostaman vaikkapa kolmatta Mymmeliä ;)

Erityisesti haaveilen näistä:

Tämä oli tänään Sokoksen 3+1 päivillä tarjouksessa.

Jos olisin onnekas ja saisin häät, 

niin nämäpä vasta olisivatkin hyviä häälahjoja:

Kuvat Iittalan verkkokaupasta