Kukkaloisto

Vielä kerran kukkaishehkutus. Koska olen vain niin onnellinen niistä. Omenapuista alkaa jo kukat varista maahan, mutta koristeomenapuu vielä hehkuu kauniina. Pian sekin valitettavasti varistaa nuo kukkaset ja se oli sitten siinä. Mutten olen ainakin muistanut mainita miten iloinen olen hänen kukkimisestaan. 

Sitten kukkii siperianhernepensas, mutta minä en pidä keltaisesta.

Kukkaloistoa ja valmistumisia

Juttuni ei kerro ammattiin valmistumisesta, vaikka elämmekin juuri sitä aikaa vuodesta. Ei ole kyse opintojen päättämisestä eikä ruusupuskista. Minulle ajankohtaista on puiden kaunis kukinta ja mikä mahtavinta:

yöpöytä Nro. 1 on valmis. Hurraa!! :)

Tässä se lopultakin on.

Valkoiseksi maalattu.

Uusi vedin. 

Kasveista paljon tietävä työkamuni tiesi kertoa, että se kirsikka-luumu-mikäliekkään-puu on koristeomenapuu :D vuoden mittainen ihmettely on ohi ja rakkaalla puulla on nimi. Tältä hän näyttää tänään:

Nyt ei aurinkoinen ilma ollut suosimassa luontokuvaajaa. Otin kuitenkin omenapuun kukistakin kuvia.

Tällaista kukkaloistoa meidän pihalla tänään. Milloinhan saisin tuon toisenkin yöpöydän valmiiksi.. ikuisuusprojekteja riittää.

PS. Aikaa sitten minulla oli Tempurin tyyny kokeiltavana tässä jutussa. Tyyny on hyvin tukeva pehmeydestään huolimatta. Tukitaso minulle itselleni (selällään ja kyljellään nukkuvalle) mielestäni juuri sopiva, pehmeys sopiva, mutta korkeutta tyynyllä oli liikaa. Tyyny oli myös jämäkkä ja pysyi hyvin paikallaan. Jos vastaavaa tuotetta saisi matalampana, ostaisin varmasti heti. En tosin tiedä, olisiko se matalampana vähemmän tukea antava. 

Tämä on Tempurin tyynyistä pehmein ja matalin, joten en lähtenyt kokeilemaan muita saman valmistajan tyynyjä.

Kaunista odottaen

Aamuisen auringon valaistessa kauniisti kirsikka-luumu-mikäliekkään-puutamme (jees, ei musta hortonomia ainakaan tulis) kävin nappaamassa kauniiden kukkasten nupuista kuvia. Ne vaaleanpunaiset kukat, jotka siihen tulevat, tuovat minulle suurta iloa. Harmikseni ne ovat puussa vain hetken.. 

Eilen yöpöytien maalausprojekti jatkui. En kuitenkaan saanut niitä valmiiksi liian lyhyiden ruuvien johdosta. Terassiakin tuli kulutettua auringonoton merkeissä.

Tänään täällä on herätty aikaisin. Katsotaan saisinko kuistia siivottua ja napsittua siitäkin muutaman kuvan. Viivin parvekekuvat inspiroivat suuresti siivoamaan omia nurkkia :)

Onnellinen harakka

Harakalla oli tuossa jokunen aika sitten paljon unelmia liittyen kaikkeen kimaltavaan.

 Nyt unelmat ovat käyneet toteen.

Toteutuneista unelmista yhdessä kanssani nauttimassa nuori kommentaattorimme, Olga.

Eli tuli tehtyä löytö huuto.netistä. Sieltä huusin kivaan hintaan itselleni Zaran Clutch laukun ihanilla paljeteilla koristeltuna. Eräältä kirpparilta puolestaan löysin käyttämättömät glitterkorkkarit (12cm korolla). Kun kimalle kerran niin viehättää, niin viime viikolla en yksinkertaisesti päässyt ulos Sokokselta ilman ihania kimalleballeriinoja :) 

Nyt on harakka tyytyväinen ja näillä on hyvä lähteä suunnistamaan kohti kesän juhlia ja muita tapahtumia.

Myös Ramonesin t-paita unelmani taitaa toteutua piakoin. Ilo se on pienikin ilo.

Show your fangs!

Screw the mustache. Fangs are so much better!

Olen niin True Blood -riippuvainen, että se tulee jo uniini! Season 6, tule jo! 

Näistä osoitteista löytyy kaikkea kivaa:

True Blood Instagram

#showyourfangs

Griffith Park

Mitä tekisin Los Angelesissa? (ties monesko osa)

Griffith Park Hollywoodin kupeessa ja siellä sijaitseva Griffith Observatory. Mahtava suuri puisto. Jyrkkiä pudotuksia, kuivaa hiekkaa, kuivaa kasvillisuutta, lenkkipolkuja ja jokunen levähdyspaikkakin eväiden syöntiin. Uskomattomat näkymät yli Los Angelesin. Lähellä myös Hollywood Sign, jolle pääsee Griffith Parkissa kävellen.. if you like to hike.

Pidän James Deanistä. Olisin halunnut saada kosketuksen idoliini pääsemällä Griffith Observatoryn ulkotasanteille (en kuitenkaan olisi heilutellut puukkoa kuten hän). Mutta kuinka ollakaan, en päässyt sinne! Tottakai aina siellä on jonkun tv-sarjan tai elokuvan kuvaukset menossa, minne minä haluaisin mennä. Ja tämä oli jo kolmas kerta. Ensin kuvaukset estivät vuonna 2009 minua pääsemästä katsomaan Wisteria Lanea (silloin minulla oli Suomeen palatessa tuliaisina juonipaljastus: pienkoneonnettomuus, näin sen koneen Wisteria Lanen lähellä). Sitten kuvattiin The Last Ship -sarjaa Queen Mary laivalla, joka esti, etten päässyt tutustumaan koko laivaan. Ja nyt koko Griffith Observatory ja sen piha-alue oli yleisöltä suljettu joidenkin per***an kuvausten takia. Perus meininki Losissa, näemmä. No, pitäkää Observatorionne, mä käyn kattelee James Deanin jalanjälkiä sitten toiste. (Jälleen yksi syy palata Losiin)

Puistoon mutkittelee autotie.
Tämä mäkilautailija ja hänen kaverinsa esittivät automme edessä makeita temppuja ja näyttivät vielä "peace"-merkkiä kiitokseksi, kun annoimme heidän laskea automme edessä, itse liruuttelimme autolla hitaasti perässä ja nautimme esityksestä :)

Jos joku ei tiedä legendaarista James Deanin Rebel Without A Couse -leffan puukkotappelukohtausta, (niin saisi hävetä) niin tässä se olisi. Pätkästä näkee kuinka mahtavat maisemathan sieltä Observatorion tasanteilta olisi tosiaan ollut.

Elämäni soundtrack

Miten tämän lyhyesti kertoisin.. hmm.. en mitenkään. Tämä on siis pitkä tarina. Karsittu, mutta silti pitkä. Onhan noita vuosiakin jo kertynyt. :)

Kappale johon ihastuin aivan pikkuisena, 

kun se kuului Levyraati-ohjelmassa.

Lapsuuden ehdoton ykkönen:

Muita hyviä olivat mm. Abba, The Beatles, Boney M

Merlose Place ja Jamie Walters <3

Samaan aikaan kasettimankassa pyörähteli Cat Cat, Ace of Base, E-rotic, Rednex.. siinä joitain mainitakseni.

1995 haaveilin pääseväni tämän orkesterin keikalle, 

mutta tämä mahdollisuus evättiin minulta vanhempiani puolelta. 

En ole edelleenkään päässyt näkemään livenä noita rintakarvoja.

Näihin aikoihin oli myös XL5-sekoilukausi.

Olin fani ja opin englannin heidän kappaleiden 

sanoituksia kuunnellen/kirjoitellen

Tämä biisi oli lemppari:

Sitten löysin raskaamman musiikin ilot

Kävin paljon Apiksen keikoilla

Ja Rasmuksen keikoilla

Mutta suurimman täyttymyksen antoi heidän keikkansa

Muistorikas on myös Tehosekoittimen keikka.

Ystävät olivat nuoruudessa kaikki kaikessa. 

Tämän kappaleen minulle soitti kerran 

silloinen erittäin tärkeä ystävä:

Kun täytin 18, tämä oli baarissa käydessä ihan ykköshitti 

ja siitä tulikin sitten minun eli "Anskun biisi"

Ensirakkauden biisi

Sydänsurujen biisi

Ihana ihana ihana <3

(jos haluat ärsyttää toisia, kuuntele tätä kuulokkeilla ja laula biisin mukana täysillä)

Eräs soitti minulle tämän biisin, 

kun aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa. 

Hänelläkin olisi siis ollut syviä tunteita minua kohtaan 

ja halu edetä ystävyydestä pidemmälle.

Ensimmäinen oma auto, mahtava vapauden tunne, 

kesäinen auringon paiste ja  auton kasettisoittimessa...

Auton kasettirammarissa silloin pyöri myös ahkerasti Guns n' Roses

Mieheni kanssa keikkamatkalla Tallinnassa kesäkuussa 2006

Samana kesänä muutimme yhteen ja jätin Oulun taakseni

(vetää edelleen herkäksi tämä biisi)

PMMP oli kova sana joskus

Tästä tulee mieleen eräs kesän 2008 lämmin ilta, ystävän parveke ja nakkipizza. 

Ensimmäinen kerta Lutakossa keikalla oli ilta, jota kutsutaan nimellä "sillon kun leikittiin bändäreitä"

Ystävien kanssa muutama vuosi sitten laivalla. Tavoitteena oli Charlotte. 

Joten tärkeäksi ja muistorikkaaksi biisiksi jäi myös tämä Doctors Orders Carol Douglasilta.

Koska en vain saa tästä bändistä ja Los Angelesista tarpeekseni

Toisinaan vain on pakko hieman irrotella, että jaksaa raskasta arkea taas paremmin. Siihen sopii tämän biisin sanoma ;)

Tulevaisuuden tavoite:

Kevättä

Kevät on suursiivousten, sisustamisen ym. sisäisten ja ulkoisten muutosten aikaa. No, onhan se sitä allergiaakin, mutta unohdetaan se.

Miehestä on kuoriutunut varsinainen hortonomi tässä talossa asumisen aikana. Kuusiaitaa on alettu kasvattamaan tien laitaan ja kaikenlaisia tuijia on ilmestynyt pihaan. Muut kasvit ovat saaneet kyytiä. Yksinkertaisuus kun on kaunista. Toki on, mutta muutaman olen silti vaatinut säästämään. Krookukset eivät onneksi haittaa, kun ovat vain hetken viihdyttämässä.

Ulkoisista muutoksista meillä siis huolehtii mies. Minä nautin sisällä olosta ja siellä puuhastelusta, jo alkaneiden allergiaoireidenkin vuoksi. Pikkuisia sisustusjuttuja laittelen mielelläni ja välillä maalailen jotain. Suunnittelin tuossa olohuoneen ja toimiston parketin hionta-lakkaus-operaatiotakin ja laitoin tarjouspyyntöä asiasta menemään. Katsotaan lähdetäänkö sellaiseen tänä kesänä vielä.

Kohta on kesä! :)

Banaanijuustokakku

Tulipahan eilen leivottua pitkästä aikaa. Väänsin digestivepohjallisen hyydykekakun, sillä ne ovat meidän perheessä lemppareita. Tällä kertaa hyydyke oli banaanista, tuorejuustosta ja kermasta koostuvaa. Nami nami.

Ohjeen nappasin tuosta Leivonnaisia herkkusuille-kirjasta. Kahvitellessa mies pyysi jo seuraavaa kakkua. Taktiikkani on, että isken herralle kirjan kouraan ja sanon, että saa pyytää sieltä mitä vain haluaa. En ole varma lähdenkö toteuttamaan, mutta toiveita kuuntelen kyllä. Mies valitsi suklaisen juustokakun.. Mmm, mmm, niin herkullisen kuuloinen, että taidampa tämän pyynnön joku päivä toteuttaa. Jep, kesäkunto, täältä tullaan!! ;D
No itse keskityn onneksi enemmän vain tuohon kakun tekoon, mies hoitaa paremmin tuon syömäpuolen. Eilenkin meni yhdellä kahvihetkellä puolikakkua ja itse söin vain tuon kuvan palan.

MM-kisat on jälleen menossa. Niiden kanssa kuuluu ehdottomasti grillata. Kelit vain eivät ole vielä suosineet MM-kisagrillaajia täällä Keski-Suomessa. Onneksi on tuo pönttöuuni.

Makkaraa kisakatsomoon!

The taste of her cherry ChapStick..

Huulirasvariippuvuuteni rajoittuu yhteen tuotteeseen, ChapStickiin. Nämä ovat Made in USA, joten näitä on haalittavaa reissuiltaan varastot täyteen. Koskaan kun ei tiedä, milloin pääsee näiden herkullisten rasvojen kotimaahan jälleen uudelleen. 

Huulirasvavaraston on oltava suuri, sillä nämä pienet putkilot tahtovat kadota ihmeellisesti. Liekö kissat osasyy.

Lempparini on Strawberry. Mutta onhan noita paljon muitakin. 

Näitä on kesään suuremmalla suojakertoimella ja talveen hoitavammalla ominaisuudella. Facebookissakin on ChapStickille oma ryhmänsä. Sieltä bongailen uutuuksia ja haaveilen siitä, että niitä saisi tuosta lähihuoltiskalta. 

Suurimpaan julkisuuteen on noussut Cherry ChapStick, koska joku joskus lauloi pussanneensa tyttöä ja maistaneensa sitä ;)

Itse en ole kirsikan ystävä, mutta pitäähän tällainen legendaarinen pakkaus olla olemassa :D