Lapsellamme oli refluksia ja vaikeuksia sen myötä, joten aivan tavallista ihanaa vauva-arkea emme päässeet kokemaan. Koko vauvavuosi.. ja se seuraavakin, meni pienoisessa sumussa. Totesin, etten jaksakaan olla kotona ja menin töihin jo, kun muksu oli vain vähän päälle vuoden ikäinen.
Työ sitten puolestaan antoi ihanaa vastapainoa kotiarjelle, mutta toki oli työn ja kodin yhdistämisessäkin sitten lopulta omat haasteensa. Kun lapsi oppi viimein kahden ikävuoden paikkeilla nukkumaan, minä en enää osannutkaan.. jne. Voisin kirjoittaa pitkästi näistä haasteista ja kuinka niistä lopulta olemme selvinneet.
Tulin kuitenkin matkailujuttu mielessäni kirjoittelemaan. Ihana vastapaino kaikelle arkiselle aherrukselle, on ollut pienet irtiotot ystävien kanssa silloin tällöin. Keikoilla käymisen ohella matkustelu on minulle tärkeää. Olen lapsen syntymän jälkeen käynyt Berliinissä, Islannissa ja Tallinnassa. Tallinnaan olemme tehneet jopa perhereissunkin. Hyvä me! En olisi ikinä uskonut, että uskallan ja osaan olla lapsen kanssa ulkomailla (onko Tallinna edes ulkomailla ;) )
Seuraavana vuonna palo päästä joulutorille oli suuri. Mutta meillä oli vaikeuksia päättää mihin menemme ja millä budjetilla, joten päädyimme lopulta helpoimpaan ratkaisuun ja menimme Tallinnaan. Aivan ihana kokemus sekin.
Näistä joulutoreista on muodostunut minulle henkireikä. On ihana, kun on jotain mitä odottaa. Ja ystävän kanssa on saanut luotua niin ihania muistoja. Jouluaatto itsessään ei enää tuota minulle sitä rauhan ja levollisuuden tunnetta, kuten ennen lasta. Nyt se on jotenkin hektisempi ja tunnelma jää osaltani latteaksi. Joulutorit luovat minulle sen joulun jota kaipaan. Kun pääsen toreilta kotiin, olen valmis luomaan lapselle joulua.
Tänä vuonna jouluttajajoukkomme kasvaa ja suuntaamme kolmen naisen voimin Budabestiin. Can't wait!
Katsotaan saanko aikaan kirjoitella lisääkin taas. Instagramin puolella olen aktiivisempi. Lapsemme elämänkaarta voi seurata #basistinpoika ja minua @anskull
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro oma juttusi